perjantai 26. helmikuuta 2010

jotain valmistuu

Kaarakan tiistaisennareissa valmistui verkosta ja paperimassasta tällainen pullea sydän.



Kaarakan kirjansidontakurssillakin olin, siellä tein ison valokuva-albumin, joka on vielä painojen alla kuivumassa, mutta täällä kotona kokeilin sitten oppimaani ominpäin ja sidoin yhden kirjan. Sivut taittelin ja ompelin kopiopaperista ja kannet tein paksusta pahvista jotka päällystin värjäämälläni kankaalla. Kankaalle silitin valokuvan ruususta.
Kirjansidonnassa on uskomattoman monta, osin vaikeaakin, työvaihetta mutta mielenkiintoista puuhaa se on. Tämä kirja onnistui niin hyvin että näitä uskallan tehdä kyllä toistekin :)



..ja kyllä tuolla neulerintamallakin tapahtuu, joskin kovin hitaasti..


10 kommenttia:

Sude kirjoitti...

IHANA verkkosydän !
Näkyy olevan tiedossa vähän langanpäättelyä :)

Marjut kirjoitti...

Kauniita tuotoksia sekä sydän että kirja:) Taitaa olla aikamoinen päättelyurakka tiedossa.

Heleena kirjoitti...

Upea sydän! Kangaskantinen kirja kokonaan itse tehty on aarre.
Odotan malttamattomana, milloin käännät neuleen oikein päin, vaikka tiedän jo vähäsen ;)

malli45 kirjoitti...

Milloin ehdit sydämesi valmiiksi kastaa? Hieno! Sun kirjat on aina upeita! Työläitä ovat, varsinkin albumit.
Jännittävää neuletta; päättelemistä riittää.
Kiitos kehuista!

Mari,Prosessineuloja kirjoitti...

oi, tuosta neuleeesta tulee hieno! Olen katsellut lehdestä tuota mallia, ihana!

Mammutti kirjoitti...

Ihana sydän! Heti kuvaa katsoessa teki mieli koskea...
Päättelyurakka näköjään edessä.
HYvää viikonloppua!

vekki kirjoitti...

Onpa kiva sydän-idea. Kirja on aivan ihana myös. Voi että kadehdin tuota teidän Kaarakkaa. Olisipa meilläkin edes jotain sinne päin!

Amalia kirjoitti...

Oih, sydän on suloinen ja kirjojakin sitoo hän, miten ihmeessä sä ehdit kaikkea?? Kaunis kirja. On siinä neuleessa "muutamaa" eriväristä lankaa. Jännityksellä odotamme neuleen kääntymistä.

Sipi kirjoitti...

Kiitos :)
Kaarakka on tosissaan hyvä paikka, sieltä kun löytyy aina jotain uutta ja mukavaa!
Malli; Kastoin sydämen samantien kun valmistui, muotoilin noita verkon reikiä ja siihen otti paperi hyvin ihan heti ensimmäisellä kastolla :)
Kirjoneuletyö on monine yhtäaikaa kulkevine lankoineen melkoista vääntämistä, mutta valmistuttuaan varmaan ihan hyvä..siis jos saan tuon lankahässäkän joskus selvitettyä..sitten näette mitä siitä tuli ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ihana sydän! Kirjansidonta on taitolaji, sitä ei moni osaakaan. Onnittelut siitä Sinulle!
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Ritva