Noita Rosee-kukkasiahan on tullut väännettyä jo melkoisesti, mutta nyt sain kokeilla kuinka paperinaru taipuus pyöreäksi lampunvarjostimeksi..ja taipuuhan se kun sitä aikansa taivuttaa!
Paula halusi varjostimen heidän uuteen kotiinsa ja tottahan minä ystävälle sellaisen lupasin tehdä :)
Uusien töiden kokeileminenhan on aina niiin mielenkiintoista..ja opettavaistakin-huomasin.
Ensin väänsin rosee-kukkia, isoja ja vähän pienempiä, sillä "perinteisellä puisella välineellä. Suuri ilmapallo (halkaisija n. 50 cm) täyteen ilmaa ja siihen pallon päälle sitten pikkuhiljaa sovittelin kukkasia. Sidoin narunpätkillä kukat toisiinsa kiinni..eihän ne paperiset kukat meinanneet millään pysyä siinä liukkaan pallon päällä..siinä oli monta kertaa istuttava alas ja mietittävä mitä tehdä..lopulta otin kerän punaista puuvillalankaa ja aloin sillä sitomaan kukkia toisiinsa, että olis muka joutuisampaa sitoa-aattelin.
Viimein kun tuntien työn jälkeen pallo oli kukitettu ympäriinsä, sivelin liimaa työhön(erikeeper+vesi)
Aamupäivällä kun seuraavaksi katsoin tekelettä, totesin sen kuivaneen hyvin, mutta pallon päällä on kukkia ihan liian vähän!
Siinä näkyi kauheita aukkopaikkoja, tulos oli ihan liian harva ollakseen varjostimena minkään näköinen!
-huoh-ei muuta kun tekemään lisää kukkia... pieniä kukkia ja vielä pienempiä..onneksi mulla on myös se muovinen rosee-laite jolla saa niitä mini kukkiakin tehtyä-se vaan ei ollut kovin helppoa kun paperinaru on niin jäykkää, mutta kun kokeiluun ryhtyy niin pakkohan se on viedä loppuun asti :)
Niinpä paikkailin aukkoja monen kokoisilla kukilla. Tuossa kuvassa tummanpunaisena näkyykin jo liimatut kukat ja nuo vaaleat on niitä uusia, paikkauskukkia :)
Muutaman päivän kestävän paikkausurakan jälkeen alkas tuntumaan että tästä vielä tuleekin varjostin, siis liimaa taas päälle ja kuivumaan.
Hyvältä lampunvarjostimelta se liimausta seuranneena päivänäkin vielä näytti, mutta sitten se kirkkaan punainen puuvillalanka suorastaan hyppeli mun silmille ja aattelin että ei oo totta-pilalla koko juttu !
Jos omaa silmää joku kovasti ärsyttää niin silloin se ärsyttää luultavimmin muitakin ja niinpä alkasin peittämään niitä puuvillaisia lankasolmuja taas paperinarulla..
Melkoista hölmöläisen hommaa, kun olis heti alussa tyytynyt siihen paperinaruun olis tämäkin vaihe jäänyt pois, mutta kun yrittää muka päästä helpommalla, niin näin siinä sitten käy, työmäärä se senkun kasvaa..
No toisaalta, näinhän sitä oppii pitkäjänteisyyttä..kait ;)
.
Peitin siis solmut paperinarulla ja liimasin narut paikoilleen ja kun sieltä narusolmujen alta muka vieläkin kuulsi ne lankasolmut niin lopuksi sekoitin niin kauan maaleja keskenään, että sain aikaan paperinarun väristä maalia ja yksitellen maalasin joka ainoan langanpätkän piiloon!
Sitte se näytti hyvältä-oikeesti :)
Kun olin ihan varma, että työ on kuiva niin puhkaisin pallon ja vedin pallonriekaleet kukkien aukkopaikoista pihalle ja varjostin oli viimein valmis!
Liimavesiseos tekee paperinarusta kovan ja muoto jää sellaiseksi kuin se oli pallon vielä ollessa sisällä.
Liimavesiseos tekee paperinarusta kovan ja muoto jää sellaiseksi kuin se oli pallon vielä ollessa sisällä.
Varjostimen yläosasta pitää leikata tuo "roikotus narun osa" ja ehkä yksi kukkakin pois niin sinne saa lampun sisälle. Mahdollisesti myös alaosan yksi kukka, jos meinaa sitä kautta vaihdella lamppuja.
Tältä se suurinpiirtein näyttää katossa ollessaan..
Tämä kokeilu opetti kyllä paljon ja jos vielä joskus saan päähäni tehdä tällaisen varjostimen, niin sen tekeminen olisi jo huomattavasti helpompaa. Kaikista virheistä oppii ja kun muistiin ei ole luottamista niin kirjasin siksi tämän kaiken tänne -saa siitä ottaa toki oppia muutkin- pallon tekeminen on ihan hauskaa kun tietää edes suurinpiirtein mitä pitää tehdä :)
Varjostin meni jo viikonlopuksi Paulalle valaisemaan heidän yhtä huonettaan.
Pistähän Paula ilmoitusta kun varjostin on paikoillaan, niin päästään katsomaan kuinka se valaisupuoli toimii :)
